Maaliskuussa 2019 järjestetyssä Sisäilmastoseminaarissa esiteltiin asbestipurkutyön turvallisuutta koskevaa hanketta.
ASBTest-hanke on Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston, VTT:n ja Työterveyslaitoksen yhteinen. Huhtikuussa 2019 päättyvän hankkeen tavoitteena on luoda uusia ohjeistuksia purkutyöhön ja siihen, miten purkutyötä tekevien ja muiden ihmisten altistumista ehkäistään ja miten sitä voidaan mitata.
Tutkijoiden keskeisin havainto oli, että asbestipurkutyöntekijöiden hengityssuojaimet eivät usein ole riittävän tiiviitä, jolloin työntekijät voivat altistua asbestikuiduille.
Työnantaja tarjoaa purkutyötä tekeville vain yhdenlaisia suojanaamareita, jotka eivät istu kaikille. Lisäksi työntekijöiden asenne suojautumista kohtaan on usein heikko. Partaa ei jakseta ajaa ja sänki huonontaa maskin istuvuutta ja näin ollen myös sen tiiveyttä.
Alipaine riittää,
huuhteluteho pieni
Hankkeessa tutkittiin myös osastoinnin toimivuutta linjasaneerauskohteissa, joissa tehtiin asbestipurkua kylpyhuoneessa, lämmönjakohuoneessa ja kellarissa.
Selvityksessä ilmeni esimerkiksi, että osastoiduilla purkualueilla alipaine on usein riittävä, mutta ilman huuhteluteho voi jäädä puutteelliseksi. Suodatinyksiköissä ilmeni ohivuotoja ja alipaineistuslaitteiden ilmavirrat olivat valmistajien ilmoittamaa pienempiä.
Purkutöissä huolena on yleisesti, että niitä ei tehdä aina asbestilainsäädännön vaatimalla tavalla. Toisaalta asbestiasetuksen tulkintaohjeet sisältävät tutkijoiden mukaan ristiriitaisuuksia ja osa vaadittavista mittauskäytänteistä ei ole järkeviä.
Esimerkiksi suojanaamarin tiiviys tulisi testata turvallisella menetelmällä ja jo ennen työn aloittamista, eikä niin että naamariin tehdään reikä testauksen aikana.
AsbTest-hankkeen tulokset julkaistaneen kesään 2019 mennessä.